NAISMETSÄSTÄJIEN MÄÄRÄ KASVUSSA PUNKALAITUMELLAKIN

1

 

Kun ihmisellä on yksi intohimo elämässä, hän on onnellinen. Miten onnellisia mahtavatkaan olla he, joilla intohimoja on useampia! Oli ilo kuunnella nuoria naismetsästäjiä, joiden kanssa matkasin Punkalaitumen Vehkajärvelle.

Päivi Vähä-Jaakkola ja Tuija Suonpää ovat molemmat saaneet metsästyksen elämäänsä geeneissä ja hyvin vahvasti kävi selville, että metsästys on molemmille sekä hyvin tärkeä, että myös mieluinen harrastus. Ihan selkeä intohimo.

- Olen harrastanut kilpa-ammuntaa 10-vuotiaasta. Pappani, isäni ja veljeni metsästivät. Olisi ollut kummallista, jos en itse olisi päätynyt peurajahtiin. Verenhimoinen saalistaja en ole. Metsästykseen liittyy niin paljon muutakin kuin hyvä riistaliha, valaisee Päivi Vähä-Jaakkola.

Samoilla linjoilla jatkaa Tuija Suonpää, joka kulkee metsästysmailla isänsä jalanjäljissä. Suonpää on suorittanut metsästäjätutkinnon kymmenisen vuotta sitten.

Mikä metsästyksessä on naisten mielestä parasta?

- Saa olla raittiissa ulkoilmassa, kuunnella ja katsella kaunista luontoa, metsästyskoirien kouluttaminen ja vahvan suhteen luominen niihin. Näistä kaikista muodostuvat riistarikkaat ja turvalliset metsästysreissut. Metsälle voi lähteä koiran kanssa kahden tai hyvässä metsästysporukassa. Peurojen kyttääminen on mukavaa ja onhan saalis, peuranliha, erittäin hyvää ja monikäyttöistä. Lapsillekin se maistuu.

LUVAT, ASEET JA KOIRAT

Jos metsään mielii aseen kera, on ensitöiksi suoritettava metsästäjäntutkinto. Tutkinto vaaditaan myös ennen metsästyskortin saamista, ikärajaa ei tutkinnon suorittamiseen ole. Itsenäisesti aseen kanssa saa metsästää 15-vuotias, jolla on metsästysaseeseen rinnakkaislupa. Nuoremmat voivat harrastaa loukkupyyntiä. Suomessa nuorimmat metsästäjät ovat alle 10-vuotiaita, vanhimmat yli 90-vuotiaita.

Vähä-Jaakkolan perheessä on koiratoiveita kuultu ja ilmeisesti sinne sellainen perheenjäsen on tulossa. Suonpäällä sen sijaan on jo melkoinen lauma: peräti kuusi koiraa. Kaksi ajokoiraa, mäyräkoira, kettuterrieri, suomenpystykorva ja monirotuinen koira.

Onko metsästys kallis harrastus?

- Aseista tulevat kovimmat kustannukset, mutta aseiden rinnakkaisluvilla pääsee hyvin alkuun. Hyvällä aseella metsästetään kymmeniä vuosia. Metsästykseen liittyy niin paljon monenlaista hyvää, ettei kaikkea voi rahassa edes mitata.

Kenelle suosittelisitte harrastusta?

- Kaikille voi metsästystä suositella! Jos ei lähipiiristä löydy opastajaa, rohkeasti vaan yhteyttä metsästysseuroihin! Niistä apua ja opastajia löytyy taatusti.

Vähä-Jaakkolan perheen 4-vuotias tytär oli tammikuussa ensimmäistä kertaa ajojahdissa passissa äitinsä kanssa.

- Tyttö istahti itse autoon, kun tiesi, että metsästystä varten pakkaamme. Hän jaksoi kolme peura-ajoa hyvin ja huomasi peurat minua aiemmin. Toinen pojistammekin on ollut kyttäämässä kanssani.

HIENOINTA KAIKESSA

Suonpään suvussakin on metsästykseen tutustuttu jo 6-vuotiaana, mutta hänen sukulaislapsensa eivät vielä metsästä. Millainen on kaksikon mielestä hienoin mahdollinen metsästyspäivä?

- Hienointa kaikessa on aina se ensimmäinen syksyn kuulas pakkaspäivä auringon noustessa taivaanrannasta. Kun päästät koiran hakemaan riistaa metsästä, istut kannon päällä ja juot höyryävää kahvia. Pakkanen värjää posket punaisiksi, vaikka aurinko lämmittääkin. Kaiken hiljaisuuden rikkoo se, kun koira löytää riistan ja haukku alkaa! Siitä alkaa suunnittelu passipaikasta ja toivo riistalaukauksesta.

Hirvenjuoksu on Vähä-Jaakkolan perheen yhteinen harrastus.

- Lapsemme ovat 4-11-vuotiaita ja kaikki käyvät kanssani hirvenjuoksuissa. Laji on erinomainen metsästäjien fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja tarkkuuden harjoittamiseen. Siihen kuuluvat juoksu, etäisyyden arviointi ja ammunta, kertoi perheen äiti, joka on itse harrastanut pitkään Suomen Metsästäjäliiton lajeja: ilma-ase, kivääri, haulikko ja hirvenhiihto ja –juoksu. Hän myös ohjaa hirvenjuoksuporukkaa, innostaa uusia mukaan. Tällä hetkellä Vähä-Jaakkolan edustamassa Haukan metsästysseurassa on yli 20 harrastajaa.

EI VAIN AMPUMISTA

Näiden naisten kanssa juteltuaan ymmärtää, miten paljon muutakin metsästys on kuin ampumista. Päivi Vähä-Jaakkola muistuttaa myös peuraisten seutujemme ongelmasta.

- Peuranliha on todella hyvää, mutta maanviljelijänä myös peurakannan säätely on äärimmäisen tärkeää. Peurat tekevät mittavia satovahinkoja viljelyksille.

Juttelin tämän kaksikon lisäksi myös erään intohimoisen miesmetsästäjän kanssa. Tämä Punkalaitumen Sanomien päätoimittaja Juha Aro kertoi metsästyksen olevan hieno ja suosittu harrastus Punkalaitumella.

- Paikkakunnallamme on neljä metsästysseuraa eli yhdistystä sekä yksi metsästysseurue, joka ei ole rekisteröity yhdistys. Punkalaitumen Metsästysseura, Metsästysseura Haukka, Jalasjoen Metsästysseura, Kanteenmaan Metsästysseura sekä Metsästysseurue Kotka toimivat kaikki Punkalaitumella.

Metsästyksestä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä suoraan paikalliseen seuraan tai tutkia alan saloja täältä: https://metsastajaliitto.fi/etusivu

Punkalaitumella on totuttu metsästämään upeissa maisemissa. Kuvissa Päivi Vähä-Jaakkola (vas.) ja Tuija Suonpää Vehkajärvellä.

25.2.2020
Hanna-Mari Kamppikoski