Termillä ei löydetty valmiita ehdotuksia hakusanalle. Voit kuitenkin suorittaa haun painamalla enteriä tai klikkaamalla haku-painiketta.
Kirjaudu ylläpitotilaan Windows-työasematunnuksellasi Kirjaudu ylläpitotilaan etätyötunnuksellasi
Toiminnan takaa Netland AppRunner

375 vuoden historia

Pietari Brahe

Punkalaitumen kirkkopitäjän perustamiskirjan allekirjoitti kenraalikuvernööri Pietari Brahe 31.7.1639. Brahen toimiessa ensimmäistä kauttaan Suomen kenraalikuvernöörinä 1637–1640, hän teki virkakautensa aluksi laajan tarkastusmatkan. Se suuntautui ensin Ylä-Satakuntaan ja sieltä Hämeen kautta Savoon ja edelleen Viipuriin. Reitin puolesta olisi hyvin loogista ajatella tämän matkan vaikuttaneen juuri Punkalaitumen perustamiseen 1639. Kunta juhlii tänä vuonna 375-vuotistaivaltaan.

Kunnan asutushistoriasta tiedetään, että vanhimmat kunnan kylät ovat perustuneet sijoilleen jo aivan 1200-luvulta alkaen, ja silloinen Punkalaidun on alkanut hahmottua Suur-Huittisten, Tyrvään tuomiokunnan sekä Urjalan rajamaille.

Punkalaidun mainitaan Punkalaitio-nimisenä vuoden 1540 Maakirjassa. Huittisten hallintopitäjä jakaantui Keikyän, Sammun, Punkalaition ja Vampulan neljänneksiin. Punkalaition neljännes sai nimensä mitä ilmeisemmin jokivarren mukaan, sillä punka on merkinnyt syvännettä ja laitio väylää. Voisi ajatella, että joen alajuoksun maantieteellinen luonne antoi aiheen puhua syvänteessä kulkevasta väylästä, punkalaitiosta.

Punkalaitumelainen talonpoikaiskulttuuri on kehittynyt Punkalaitumenjoen vartta polveilevan peltomaiseman ympärille, sillä hedelmälliset jokilaaksot savikkomaineen tarjosivat edulliset luonnonolosuhteet maataloudelle. Keski- ja uudenajan taitteessa Punkalaitumenjoen varrelle kasvoi vahvoja kyläkuntia. Sukutilat, talonpoikaisvarallisuus ja vahva kyläperinne johtivat arvostaan tietoisen talonpoikaisluokan syntyyn.

Kunnallishallinto päätettiin perustaa 5.1.1868, joka merkitsi kuntakokouksen valitsemista. Kuntakokouksen ensimmäiseksi esimieheksi valittiin kappalainen Fredrik Lilius. Jo vuonna 1881 keskusteltiin valtuuston perustamisesta mutta hanke raukesi. Valtuuston perustamisesta päätettiin yksimielisesti syyskuussa 1908 ja siihen valittiin 24 jäsentä kolmeksi vuodeksi. Kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin 2.1.1909 nuorisoseurantalossa olleessa kunnanhuoneessa. Ensimmäisenä valtuuston puheenjohtajana toimi Vihtori Hosia. Kunnallislautakunta oli aluksi ainoa toimielin ja se muuttui 1948 kunnanhallitukseksi.

Kunnan juoksevista asioista huolehti aluksi kunnallislautakunnan esimies. Kunnankirjurin viran perustamisesta päätettiin 1918 ja tehtävään valittiin Otto Lehtiö. Kunnanjohtajan viran perustaminen tuli mahdolliseksi 1948 mutta asiassa oltiin "hiljaa kiirehtimisen kannalla". Kunnanjohtajan virka perustettiin 1971 ja ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi valittiin Lasse Laasjärvi.

Aiheesta lisää Museoviraston sivuilla: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.